”Työ on yksin kuin tervaa, joukolla kuin hunajaa”
Talkoot ennen aikaan
Talkooperinne tunnetaan vanhoilta ajoilta hyvin Suomessa ja niitä järjestettiin usein. Jos talon oma työvoima ei riittänyt tekemään vaadittuja talon
töitä, kutsuttiin avuksi naapureita ja sukulaisia. Entisaikaan talkootyöt ulottuivat melkein kaikille elämänaloille. Talkoilla tehtiin maataloustöitä kuten sadonkorjuuta, heinäntekoa, perunannostoa ja lannanajoa, mutta myös rakennustöitä kuten hirrenajoa, seinien pystyttämistä ja katontekoa. Lisäksi talkoilla ajettiin polttopuita, käsiteltiin pellavaa ja laskettiin veneitä vesille.
Vanhan kansan työt liittyivät kiinteästi luonnon vuotuiseen kiertokulkuun ja satovuoteen. Jokainen tehtävä oli saatava valmiiksi ajallaan ja työtä mitattiin saavutetun lopputuloksen ei käytettyjen työtuntien mukaan. Kun työ oli tehty, oli tärkeää juhlia ja virkistää mieltä. Talkoisiin kuului kestitys ja usein myös talkootanssit. Työjuhlat antoivat paitsi työlle kevyemmän tunnun ja vahvistivat yhteenkuuluvuuden tunnetta, myös turvasivat yhteisön onnen. Uskottiin, että juhlava ilonpito ja anteliaisuus toivat talolle elinvoimaa ja hyvää onnea.
Vuorenpään talkoot Mooseksen aikaan
Vuorenpään tilalla Mooses ja Evi järjestivät talkoita ainakin perunannoston aikaan. Sukulaisia ja tuttuja sekä lapsen lapsia tuli auttamaan perunannostotehtävissä. Kun työt oli tehty, talkoot päätettiin iltasella paistamalla yhdessä tikkuperunaa perunanvarsista tehdyllä nuotiolla. Talon lapset ja lapsenlapset nauttivat yhteisestä tekemisestä ja maukkaista perunoista. Evi huolehti emäntänä, että talkooväellä oli riittävästi ruokaa ja juomaa, jotta talkooväki pysyi tyytyväisenä ja iloisena. Mooses puolestaan töitten välissä ehti leikkiä ja puuhata lasten kanssa ja piti näin yllä iloista fiilistä. Yhdessä tehden hommat hoituivat nopeasti ja työn teko toi kaikille mukanaolijoilla hyvää mieltä.
Merikeinu haluaa nostaa talkooperinnettä esille toiminnassaan
Talkooperinne on tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa, missä me elämme, alkanut nousemaan taas esille. Yksi jos toinen yritys kamppailee pinnalla säilymisen kanssa korona-ajan haasteissa. Facebookissa pyörii Suomitalkoot ryhmä, missä autetaan eteenpäin pieniä ja pahimmin koronakriisistä kärsiviä yrityksiä yhteisellä markkinointikampanjalla.
Merikeinun Alpakkatilallakin tultiin tänä keväänä sen tosiasian eteen, että kahden, emännän ja isännän voimin, emme millään pysty kaikkia vaadittuja töitä tekemään kesän aikana. Alkukesästä järjestimme pihaympäristöön liittyvissä tehtävissä talkoot ystävillemme. Talkoopäivän jälkeen jäin miettimään, saisiko tätä vanhaa perinnettä elvytettyä alpakkatilan toiminnassa ? Miksipä ei, voisihan sitä kokeilla! On varmasti monia ihmisiä, jotka haluavat kokea yhdessä tekemisen ja auttamisen ilon sekä eläinten läsnäoloa päivän aikana. Ensimmäisen järjestettävän talkoopäivän työtehtävinä tulisi olemaan alpakanvillan putsaus yhdessä talkooväen voimin. Talkooväen avulla saadaan tilalla tullut alpakanvilla hyötykäyttöön ja prosessi langaksi asti etenee. Jos miespuolista talkooväkeä saadaan paikalle, löytyy heillekin rakennuspuolen tehtäviä asiakastilan parissa.
Alpakanvillan putsaus
Alpakan villa kasvaa vuodessa 12 – 25 cm. Yhdestä alpakasta saatava villamäärä on 3 – 5 kg. Kerinnän yhteydessä villa lajitellaan haluttujen laatujen mukaan. Villan putsaus vaatii tekijältään hyvää näköä ja kärsivällisyyttä. Putsaus tehdään puhtaasti sormilla näpräten, villasta poistetaan roskat ja villat lajitellaan kehräämön ohjeiden mukaan. Päivää varten tehdään verkkopöytiä, joita voidaan putsatessa käyttää.
Villan lajittelupöydällä tehdään alpakanvillan putsauksessa suurin työ.