Tule meille viihtymään ja olemaan aivan alpakkana!
Haminan Husulassa sijaitseva Vuorenpään tila, joka on Merikeinun Alpakoiden kotipaikka, on ollut sukumme ylläpitämä jo yli 100 vuotta. Tilan rakennukset ovat vuosien saatossa muuttuneet aikaa vastaaviksi. Maalaistilan miljöössä on todistettu sodan melskeitä ja ihmisten kiehtovia elämäntarinoita jo useiden sukupolvien ajan.
Vaikka omistajuudet ja irtaimisto ovat matkan varrella muuttuneet, on tilamme sielukkuus ja lämminhenkisyys säilynyt läpi aikojen. Nyt toiminta on palannut takaisin luonnon ja eläinten pariin. Lehmien tilalle on tullut alpakoita ja vuohia, maanviljelyn korvaa hyvinvointi- ja virkistystoiminta eläinten parissa.
merikeinun alpakoiden alkutarina
Saapuessamme Vuorenpään tilalle, Mustikkavuoren kupeeseen, minä emäntä, Sari ja isäntä, Jussi, ihailemme yhdessä viljapeltojen keinuntaa tuulessa. Luonto on ympärillämme lempeä ja rauhallisen kutsuva. Isälleni aika oman tilan hoidossa oli tullut täyteen ja omistus siirtyisi minulle, tyttärelle. Olen aina tuntenut kuuluvani Vuorenpään tilaan ja yhteys edellisiin sukupolviin suvussamme on ollut vahvana läsnä.
Yhteys ihmisiin ja aistimaailmaan, ovat olleet minulle toimintaterapeutin työssäni tärkeitä toiminnassa läsnä olevia seikkoja. Terapiatyötä toteutettiin Merikeinun keinuissa, missä lasten kanssa rauhoituttiin, iloittiin ja joskus hermostuttiin eli opeteltiin yhdessä säätelemään omaa käyttäytymistä ja tunteita. Läsnäolo ja keskusteluyhteys pyrittiin tilanteessa kuin tilanteessa säilyttämään. Nyt minulle oli kuitenkin tullut aika jättää hyvästit terapiatyölle ja etsiä yhdessä Jussin kanssa iloa elämään, missä voimme toteuttaa omia unelmiamme. Käynnit oman isän luona kotitilallani ovat aina olleet mieltä rauhoittavia tapaamisia.
Eräänä päivänä pellon laidalla, joka levittäytyy edessämme laakeana kuin valtameri, Jussi ja minä mietimme ja suunnittelemme yhdessä tulevaisuutta. Jussi vitsailee alpakoista, pitkäkaulaisista ja pehmoisista otuksista, joita hän kuvittelee pellolla käyskentelevän. Ensin tuhahdan Jussin mielikuvalle, enhän tiennyt vielä tuon taivaallista alpakoista. Uteliaisuuteni eläimiä kohtaan kuitenkin heräsi ja alan kerätä tietoa alpakan kasvatuksesta. Vierailen tiloilla ympäri Suomea saadakseni kosketuksen alpakan luonteeseen ja niiden hoitoon.
Alpakoiden luonne ja niiden olemus valloittaa minun sydämeni täysin. Alpakoiden olemuksen syvä rauha ja hönö olemus tarttuu herkästi ihmiseen. Eläinten parissa löytyy stressivapaa vyöhyke hyvin nopeasti ja se onkin toimintamme syvin olemus. Alpakat lukevat tarkasti ihmisen kehon kieltä, samaa mitä olen työssäni tehnyt. Alpakkojen kutsu tulee meille molemmille voimakkaaksi ja ne selvästi haluavat tulla meille Vuorenpäähän asumaan! Unelma alpakoista ja niiden kasvatuksesta lähtee meillä liikkeelle ja huomaamatta alkaa pihaton rakennus valmistua pihapiiriin.
Alpakkatila syntyy omaan tarpeeseeni rauhoittua ja saada uutta iloa ja voimaa elämään. Samalla siitä tulee eläinten ja luonnon kautta hyvän mielen, aistikokemusten ja rennon sekä virkistävän olon tuoja kaikille kanssakulkijoille.
Haluamme palveluillamme tarjota poispääsyä hektisestä elämästä takaisin läsnäoloon ja yhteyteen luonnon, eläinten ja oman itsen kanssa. Eläinten pihaton päädyssä sijaitsee tilan ”Viihtylä”, kodikas asiakastila, joka mahdollistaa monenlaisia palveluja läpi vuoden.
merikeinun alpakoiden emäntä
SARI
”Olen Merikeinun Alpakoiden toiminnasta vastaava ”emäntä”. Hoidan tonttini luovasti ja pursuan kaikenlaisia uusia ideoita. Leikin mielelläni lasten kanssa kiireettömässä ilmapiirissä ja lasta kuunnellen. Haluan tuoda omalla ja yritykseni toiminnalla kaikenikäisten ihmisten kohtaamiseen läsnä olevaa kuuntelua ja uusia omaa itseä vahvistavia kokemuksia. Pidän erityisesti luovasta käsillä tekemisestä. Haaveenani on joskus tulevaisuudessa kirjoittaa kirja.”
merikeinun alpakoiden isäntä
JUHA eli Jussi
”Olen Merikeinun Alpakoiden isäntä ja käsistäni kätevä mies. Hoidan tilan perusasioita ja ylläpitoa, ja toteutan käytännössä omia sekä yhteisiä ideoita toimintamme parissa. Haluan tuoda erilaisia näkökulmia ja toimintatapoja yhteiseen toimintaan mukaan. Pidän erityisesti veneistä ja puuhailen niiden parissa mielelläni. Viime aikoina tilan työt ovat vieneet aikaani, mutta haaveenani on päästä uudelleen myös veneharrastuksen pariin.”
